Miaaaau! Mulla on ihan kurrkurr olo ja ootan vaa että saan hommailtua suojat tähän pädyliin ja saan tämän mukaan kaikkialle, woohoo ^^ mii sou häppii, hupsuttaa näin vaihteeksi eikä mulla oikeestaan oo mitään järkevää asiaa tai asiaa ylipäätänsäkkää, kirjottelen koska väsyttää ja pitäs nukkumaan, eiks oo hyvä!:3
Oli reenit ja oli hupsua. Syötiin taas maailman parhaita omenoita ja alettiin työsteleen koreografiaa, wohoo! Oon kyllä maailman paskin opettamaan ehkä ikinä, oon huono ihmisten edessä:D Reenailujen jälkeen jäätiin vielä sprölöilemään kaheksi tunniksi salille Katin kans ja oli hauskaa!
Ja improilu on parasta ikinää! Nimimerkillä oli vapaata improvisaatiota ja improsin ekan kerran vuoteen!!!!! Oihj, oon nii kaivannu tätä. Nyt oon nii onnellinen ku oon takasi opiston tytyjen hellässä huomassa, rakkaassa kotisalissa! Pus.
Ps. Antakaa anteeksi kirjotusvirheet jos niitä ilmenee, en vielä oikei osaa kirjottaa tällä pädillä, huhuhu ^^
Nyt en taija kuvienn kanssa alkaa taistelemaan vaa lähen nukkumaan, hyvää yötä!
AINIIN, ostin kirpparilta taas söpön mekon, hups:3 ÖITÄ!
tiistai 17. syyskuuta 2013
sunnuntai 15. syyskuuta 2013
Paardysankaritar
Hehee, yksi onnellinen iPad minin omistaja ilmottautuu!
Ow, mun uus lemmikki on melkein yhtä pieni ku minä, tuituitui:3
Perjantai oli superpäivä, oli Lotan synttärit. Sankaritar oli upea ilmestys ja tunnelma oli lepposa vaikken varmaan puoliakaan vieraista tuntenu, vaan tulipahan mekkoiltua! Sieltä sitten Sanskun kyytissä Maikkulaan yökyöpelöimään.
Eilen illalla pimeän laskeuduttua käytiin kattelemassa vähän tulia kiiminkijoella. Oli aika hieno näky ku joen rannat oli koristettu tulin.
ps. kuu oli myös aika upea kuten näkyy! Kohta on täyskuu ja auuu!
Tanssissa koreografin hommia ja bujaa, hauskaahauskaa, saa nähä mitä tästä tulee!:3
perjantai 13. syyskuuta 2013
Baumboom the bowwow
Sannoin etten välttämättä enää kirjottais, nyt sanon etten välttämättä pysty olemaan kirjottamatta! Hups.
Ehkä maailman täydellisin ilta (tosin yksi puuttui vierestä) mutta kaikki ei voikkaa olla aivan täydellistä. Eka aivan laatuaikaa Johannan kanssa ympäri kaupunkia jonka jälkeen vajoilun ja laulannan kautta muutamien tytyjen kera Madetojan salille. Uskomattoman upea konsertti, fiilikset katossa ja rakastuin pikkolohuiluun. Ja tuli ikävä aikaani poikkihuilun kanssa, voih.
Sieltä ulos viileään syysiltaan, pimeä taivas jota koristaa tähdet välkkeellään ja ei seuraa. Yksinäisyys tälläkertaa kruunaa kaiken! Nyt ei oo olo että voisin/haluaisin puhua kenenkään kanssa. Ei kiirettä ja maailman kevyin olo, tän pitkän päivän jälkeenki voisin juosta maratonin! Kaikki on hyvin ja älyttömän ylimaalisen onnellisena mietin vain että miks kovin monet ihmiset on nii negatiivisia. Ne näkee värien viidakosta ainoastaan harmaan ja sukeltaa pimeyteen.
Tänään mua ei haittaa mikään, tänään vaa hymyilen! Kraanaojan (laanaojan) linnut (patsaat) kylpevät valoissaan keskellä pimeää, tummanpuhuvaa vettä ja kaikkialla on kaunista. Koko maailma näyttää hymyilevän. Tai sitten näen kaiken vaaleanpunaisten lasien läpi, mutta se ei haittaa!
Bussipysäkkiki on mielenkiintonen paikka loppujen lopuksi ku aattelee. Niin paljon nii erilaisia ihmisiä odottamassa samaa lopputulosta: bussi saapuu ja istut sen kyytiin. Lähdet renkaat allasi liukumaan pitkin asfalttisia pintoja määränpäänä tuntematon.
Nimimerkillä vieressä istu söpö rastapääpoika maihareissaan ja rässiliivissään. Se oma siitä kyllä puuttu mutta niinku jo mainitsin, aina ei mee kaikki ihan täydellisesti. Jos menis, tuskin osais arvostaa kaikkia niitä pieniä asioita ja niitä pienimpiäkin ilon aiheita. Näin on hyvä.
Ehkä maailman täydellisin ilta (tosin yksi puuttui vierestä) mutta kaikki ei voikkaa olla aivan täydellistä. Eka aivan laatuaikaa Johannan kanssa ympäri kaupunkia jonka jälkeen vajoilun ja laulannan kautta muutamien tytyjen kera Madetojan salille. Uskomattoman upea konsertti, fiilikset katossa ja rakastuin pikkolohuiluun. Ja tuli ikävä aikaani poikkihuilun kanssa, voih.
Sieltä ulos viileään syysiltaan, pimeä taivas jota koristaa tähdet välkkeellään ja ei seuraa. Yksinäisyys tälläkertaa kruunaa kaiken! Nyt ei oo olo että voisin/haluaisin puhua kenenkään kanssa. Ei kiirettä ja maailman kevyin olo, tän pitkän päivän jälkeenki voisin juosta maratonin! Kaikki on hyvin ja älyttömän ylimaalisen onnellisena mietin vain että miks kovin monet ihmiset on nii negatiivisia. Ne näkee värien viidakosta ainoastaan harmaan ja sukeltaa pimeyteen.
Tänään mua ei haittaa mikään, tänään vaa hymyilen! Kraanaojan (laanaojan) linnut (patsaat) kylpevät valoissaan keskellä pimeää, tummanpuhuvaa vettä ja kaikkialla on kaunista. Koko maailma näyttää hymyilevän. Tai sitten näen kaiken vaaleanpunaisten lasien läpi, mutta se ei haittaa!
Bussipysäkkiki on mielenkiintonen paikka loppujen lopuksi ku aattelee. Niin paljon nii erilaisia ihmisiä odottamassa samaa lopputulosta: bussi saapuu ja istut sen kyytiin. Lähdet renkaat allasi liukumaan pitkin asfalttisia pintoja määränpäänä tuntematon.
Nimimerkillä vieressä istu söpö rastapääpoika maihareissaan ja rässiliivissään. Se oma siitä kyllä puuttu mutta niinku jo mainitsin, aina ei mee kaikki ihan täydellisesti. Jos menis, tuskin osais arvostaa kaikkia niitä pieniä asioita ja niitä pienimpiäkin ilon aiheita. Näin on hyvä.
maanantai 9. syyskuuta 2013
Rooftops on fire
JE! Kävin kuvailemassa taas pitkästäpitkästä aikaa ja oli kivaa!
Mukaan lähti ihanainen Aliisa ja oli aika hauskaa:3 Tulin kotia, soittelin ja menin reeneihin. Reeneistä kotiin palatessa tajusin että mitä helvettiä, jotku jäbylit hyppii katoilla jonku liekinheittimen kanssa! Oli hyvin hämmentävää, voin sanoa!
Tullu jotenki hirviä laiskuus, enkä jaksa kirjottaa mitään, ja sitte ei oo kiva ku täällä on pelkästään kuulumiset, muutamia kuvia ja sensemmosta. Koska kuitenki haluaisin tarjota teillekki jotain enemmän.
Mietin että pitäskö siirtyä semmoseen vaiheeseen, että jäisin täältä pienelle hermolomalle ja pistäsin pystyyn toisen blogin, ihan vaa valokuvaushömpäkettä varten?
Ajatuksia tästä?
Jos ei, nämä on siis hyvästit tältä erää!
..tai sitten ei ;)
Tilaa:
Kommentit (Atom)




